
Projekti aloitettu 5.8.2017
Pyhäjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Raahen ja Kalajoen kuntien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa. Pyhäjoen kunta on perustettu vuonna 1865, ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Raahe.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4joki
Historia
Vanhat nimet Petajoki http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=424&TYPE=HTML...
Pyhäjoen seudulta on löydetty joitakin kivikautisia esineitä, kuten kivikirveitä ja –talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat vasta keskiajalla väistyä suomalaisen uudisasutuksen tieltä. Pyhäjoen seutu kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Hanhikiveä Pyhäjokisuun pohjoispuolella Parhalahdella on pidetty mahdollisena vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä.[9]
1600-luvun puolivälissä oli Pyhäjoen kylässä jo 67 taloa. Väestö kuitenkin väheni vuosien 1695–1697 suurten katovuosien ja 1700-luvun alun isovihan aikana. Suomen sodan aikana 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärissä ja Viirteessä käytiin verisiä kahakoita. Väestö sai toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjataloudesta sekä joki- ja merikalastuksesta. Aluksi harjoitettiin myös hylkeenpyyntiä ja metsästystä. Pyhäjoki oli aikoinaan tärkeä kulkuväylä, jota pitkin kuljetettiin mm. tervaa. Jokisuun satamapaikan läheisyydessä sijaitsi myös tervahovi.
1900-luvun alkupuoliskolla Hourunkosken partaalla Pyhäjoen pohjoisessa suuhaarassa toimi A. Santaholma Oy:n puuhiomo.[9]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4joki
Pyhäjoki Kuului alkuaan Saloon, josta erotettiin emäseurakunnaksi 1573. Ensimmäinen kirkko valmistui 1586. Pyhäjärven kappeli ja Haapajärven saarnahuonekunta perustettiin 1647 ja ensimmäinen siirrettiin Kärsämäen 1856, jälkimmäinen 1693 Kalajoen kappeliksi. Haapavesi perustettiin Pyhäjoen kappeliksi 1675 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1863. Oulainen perustettiin 1682, sai kappelin oikeudet 1756 ja erotettiin kirkkoherrakunnaksi 1870. Kärsämäki perustettiin 1764 kappelina ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1856. Merijärvi perustettiin saarnahuonekuntana 1779, kappeliksi 1821 ja eri kirkkoherrakunnaksi 1895, toteutui 1910.
- Isonvihan aikana kärsi kirkko vaurioita. Kirkonarkistojen asiakirjoista selviää, että Pyhäjoen kirkko syttyi palamaan salaman iskusta 1844, jonka perästä se purettiin. Pappilassa oli tulipalon alku 29/1 1938. Palo huomattiin ajoissa ja saatiin pian sammumaan.
Kylät
Etelänkylä, Limingoja, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Yppäri
Pyhäjoen paikkakuntaprojekti
Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Pyhäjoella asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Pohjanmaa ja Suomi ja Karjala -projekteihin.
Paikkakuntaprojekti Pyhäjoki
Pyhäjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Raahen ja Kalajoen kuntien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa. Pyhäjoen kunta on perustettu vuonna 1865, ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Raahe.
Hiski, seurakunnat
Pyhäjoki
suomeksi, på svenska, in English
Pyhäjoen projektit
- Paikkakunta Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
- Papit Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
- Siirtolaiset paikkakunnalta Pyhäjoki
Kylät
1500-luvun puolivälissä Pyhäjoen kanta-alueeseen kuuluivat seuraavat kylät: Parhalahti, Pirttikoski, Pyhäjoki ja Yppäri. Pyhäjoen kylä jakautui 1590-luvun lopulla kahteen osaan. Näiden kylien nimiksi tuli Etelänkylä ja Pohjankylä.
Etelänkylä, Limingoja, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Yppäri
Hiski
Kyläprojektit
- Kylä Etelänkylä, Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa
- Kylä Limingoja, Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa
- Kylä Parhalahti, Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa
- Kylä Pirttikoski, Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa
- Kylä Pohjankylä, Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa
- Kylä Yppäri, Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa
Lähipaikkakuntien projekteja
Pohjois-Pohjanmaa
Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto-Karlö, Haukipudas, Ii, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kiiminki, Kuivaniemi, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka-Limingo, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu-Uleåborg, Oulujoki, Oulunsalo, Paavola, Pattijoki, Piippola, Pudasjärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe-Brahestad, Rantsila, Ranua (mukana myös Lappi, Norrbotten & Finnmark -projektissa), Rautio, Reisjärvi, Revonlahti, Saloinen, Sievi, Siikajoki, Taivalkoski, Temmes, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylivieska
Historia
Pyhäjoen seudulta on löydetty joitakin kivikautisia esineitä, kuten kivikirveitä ja –talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat vasta keskiajalla väistyä suomalaisen uudisasutuksen tieltä. Pyhäjoen seutu kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Hanhikiveä Pyhäjokisuun pohjoispuolella Parhalahdella on pidetty mahdollisena vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä.[9]
1600-luvun puolivälissä oli Pyhäjoen kylässä jo 67 taloa. Väestö kuitenkin väheni vuosien 1695–1697 suurten katovuosien ja 1700-luvun alun isovihan aikana. Suomen sodan aikana 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärissä ja Viirteessä käytiin verisiä kahakoita. Väestö sai toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjataloudesta sekä joki- ja merikalastuksesta. Aluksi harjoitettiin myös hylkeenpyyntiä ja metsästystä. Pyhäjoki oli aikoinaan tärkeä kulkuväylä, jota pitkin kuljetettiin mm. tervaa. Jokisuun satamapaikan läheisyydessä sijaitsi myös tervahovi.
1900-luvun alkupuoliskolla Hourunkosken partaalla Pyhäjoen pohjoisessa suuhaarassa toimi A. Santaholma Oy:n puuhiomo.[9]
Pyhäjoki Wikipedia
Pyhäjoki Kuului alkuaan Saloon, josta erotettiin emäseurakunnaksi 1573. Ensimmäinen kirkko valmistui 1586. Pyhäjärven kappeli ja Haapajärven saarnahuonekunta perustettiin 1647 ja ensimmäinen siirrettiin Kärsämäen 1856, jälkimmäinen 1693 Kalajoen kappeliksi. Haapavesi perustettiin Pyhäjoen kappeliksi 1675 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1863. Oulainen perustettiin 1682, sai kappelin oikeudet 1756 ja erotettiin kirkkoherrakunnaksi 1870. Kärsämäki perustettiin 1764 kappelina ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1856. Merijärvi perustettiin saarnahuonekuntana 1779, kappeliksi 1821 ja eri kirkkoherrakunnaksi 1895, toteutui 1910.
- Isonvihan aikana kärsi kirkko vaurioita. Kirkonarkistojen asiakirjoista selviää, että Pyhäjoen kirkko syttyi palamaan salaman iskusta 1844, jonka perästä se purettiin. Pappilassa oli tulipalon alku 29/1 1938. Palo huomattiin ajoissa ja saatiin pian sammumaan.
Pyhäjoki, Hiski
[Vasemmalla] Pyhäjoen Hanhikiven keskiaikainen rajamerkki, kiven päällä olevia hakkauksia. Ranta, Helena, kuvaaja 2009, Museovirasto https://finna.fi/Record/museovirasto.C85C68F6F8E384D91ADDFE5EA2AFEC...
CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi
[Oikealla] Pyhäjoen Hanhikiven keskiaikainen rajamerkki. Ranta, Helena, kuvaaja 2009, Museovirasto https://finna.fi/Record/museovirasto.3B665298B21A569501457BE8103658... CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi
Lähteet:
Projekti aloitettu 5.8.2017
Projekti aloitettu 5.8.2017
Pyhäjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Raahen ja Kalajoen kuntien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa. Pyhäjoen kunta on perustettu vuonna 1865, ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Raahe.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4joki
Historia
Vanhat nimet Petajoki http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=424&TYPE=HTML...
Pyhäjoen seudulta on löydetty joitakin kivikautisia esineitä, kuten kivikirveitä ja –talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat vasta keskiajalla väistyä suomalaisen uudisasutuksen tieltä. Pyhäjoen seutu kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Hanhikiveä Pyhäjokisuun pohjoispuolella Parhalahdella on pidetty mahdollisena vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä.[9]
1600-luvun puolivälissä oli Pyhäjoen kylässä jo 67 taloa. Väestö kuitenkin väheni vuosien 1695–1697 suurten katovuosien ja 1700-luvun alun isovihan aikana. Suomen sodan aikana 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärissä ja Viirteessä käytiin verisiä kahakoita. Väestö sai toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjataloudesta sekä joki- ja merikalastuksesta. Aluksi harjoitettiin myös hylkeenpyyntiä ja metsästystä. Pyhäjoki oli aikoinaan tärkeä kulkuväylä, jota pitkin kuljetettiin mm. tervaa. Jokisuun satamapaikan läheisyydessä sijaitsi myös tervahovi.
1900-luvun alkupuoliskolla Hourunkosken partaalla Pyhäjoen pohjoisessa suuhaarassa toimi A. Santaholma Oy:n puuhiomo.[9]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4joki
Pyhäjoki Kuului alkuaan Saloon, josta erotettiin emäseurakunnaksi 1573. Ensimmäinen kirkko valmistui 1586. Pyhäjärven kappeli ja Haapajärven saarnahuonekunta perustettiin 1647 ja ensimmäinen siirrettiin Kärsämäen 1856, jälkimmäinen 1693 Kalajoen kappeliksi. Haapavesi perustettiin Pyhäjoen kappeliksi 1675 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1863. Oulainen perustettiin 1682, sai kappelin oikeudet 1756 ja erotettiin kirkkoherrakunnaksi 1870. Kärsämäki perustettiin 1764 kappelina ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1856. Merijärvi perustettiin saarnahuonekuntana 1779, kappeliksi 1821 ja eri kirkkoherrakunnaksi 1895, toteutui 1910.
- Isonvihan aikana kärsi kirkko vaurioita. Kirkonarkistojen asiakirjoista selviää, että Pyhäjoen kirkko syttyi palamaan salaman iskusta 1844, jonka perästä se purettiin. Pappilassa oli tulipalon alku 29/1 1938. Palo huomattiin ajoissa ja saatiin pian sammumaan.
Kylät
Etelänkylä, Limingoja, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Yppäri